ÄN-YY-TEE-NYT !
Heittäydynkö, TIETTY ! Tai noh, ehkä huomenna. Hui-ui-ui, mut mitäköhän lukijat tuumaa ? Än-yy-tee-nyt, silmät kiinni ja hyp-py tuntemattomaan. Kyse ei ole mistään sen ihmeellisemmästä kuin oman blogin aloittamisesta. Mutta valkoinen tyhjä sivu kauhistuttaa. Onkohan mulla sittenkään mitään asiaa ? Suomalaista tunnettua vaatimattomuutta ja ujoutta. Pitää vähän ensin tutustua, niin kyllä se juttu siitä alkaa sujumaan.
Heittäydynkö, TIETTY ! Tai noh, ehkä huomenna. Hui-ui-ui, mut mitäköhän lukijat tuumaa ? Än-yy-tee-nyt, silmät kiinni ja hyp-py tuntemattomaan. Kyse ei ole mistään sen ihmeellisemmästä kuin oman blogin aloittamisesta. Mutta valkoinen tyhjä sivu kauhistuttaa. Onkohan mulla sittenkään mitään asiaa ? Suomalaista tunnettua vaatimattomuutta ja ujoutta. Pitää vähän ensin tutustua, niin kyllä se juttu siitä alkaa sujumaan.
Minä olen Liisa. Peruslissu Suomesta, joka eksyi jo kymmenen
vuotta sitten Pariisiin puoliksi sattumalta. Helppohan se on Pariisiin rakastua
ja Pariisissa rakastua. Nyt asun viehättävässä Saint-Germainin kaupunginosassa pienen perheeni kanssa.
Parvekkeelta näkyvät Eiffelin ja Montparnassen tornit, muttei yhtäkään puuta.
Näkymä kuvaa osaltaan Pariisin ihanuutta, romanttista tunnelmaa kattojen yllä,
ydinkeskustan sykettä alhaalla kadulla ja toisaalta luonnon puuttuminen
kaupungista, puistot ovat toki kauniisti laitettuja vaihtuvine
kukkapenkkeineen, mutta niin kovin kaukana luonnollisuudesta tai
rauhallisuudesta.
Blogissani tulen kirjoittamaan kaksikulttuurisen perheen ja
elämän ihanuudesta, rikkaudesta sekä siihen liittyvistä haasteista, Pariisin
ajankohtaisista aiheista, äitiydestä, lasten tuotteista ja muodista. Annan
aiheiden pulputa spontaanisti, otan vastaan vinkkejä ja katsotaan mihin hyppy
tuntemattomaan lopulta minut saatteleekaan.
Ranskalaiset hyppyset
Nyt alkaa Joulun odotus. Juodaanko glögiä vai vin chaud ?
Minä yritän tehdä ranskalaista kuumaa viiniä, sillä mielestäni se on
hienostuneempaa maultaan, siitä puuttuu liika makeus, joka peittää
punaviinin maun. Keitoksestani tuli hyvistä aineista huolimatta vain kitkerää.
Ranskalainen mieheni halusi kokeilla kotitekoista suomalaista glögiä. Mitkä
ihmeen superkokin hyppyset ranskalaisilla on, mies teki suomalaisen glögin
innoittamana hyvän talvi-illan ranskalaisen glögijuomareseptin, jota voin
suositella kokeiltavaksi.
Glögi ranskalaisilla
hyppysillä
· 75 cl punaviiniä (mielellään Côte du Rhône, Gamay)
· 125 g tummaa sokeria
· Mandariinin palasia (anna marinoitua mausteviinissä kunnolla
alusta alkaen)
· Valikoima mausteita : kaksi kanelitankoa, kolme
neilikkaa, kymmenen mustapippuria ja
yksi anis-tähti
· Lisäksi jokaisen maun mukaisesti voi lisätä inkivääriä,
kardemummaa tai katajaa ! (Vaikka aikamoisia erikoisten mausteiden
metsästäjiä ollaan, niin ei löytynyt katajaa kauppojen maustehyllyiltä ja
havumetsät olivat turhan kaukana.)
Tärkeää :
ranskalaisen ruoan salaisuus on monesti yksinkertaisesti se, että sen tekeminen
kestää. Niinpä tätäkin glögiä sai odotella puoli iltaa, sillä se marinoitui ! Luulen, että odottaminen
oli se pieni salaisuus, joka sai glögin maistumaan niin hyvältä, mausteiden
maut olivat ehtineet marinoitumaan mandariinin paloihin ja koko juomaan ja vihdoin kun malttini
palkittiin kelpasi keskittyä maisteluun ja kurlutteluun. TCHIN !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti