Pilttejä pilkkaamatta

« Uskon, että olet nykyaikainen nainen ja tiedän sinun arvostavan työntekoa, en ole huolissani suhteesi, luotan että palaat pian takaisin töihin ». Näin entinen päällikköni suhtautui aikoinaan raskausuutiseeni. Olen pitänyt Ranskassa asuessani aina työn ja yksityiselämäni visusti erillään. Kyseiseltä päälliköltä oli siten jäänyt tutustumatta minun perinteisiin perhearvoihin ja hän kuvitteli, että palaisin 3 kuukauden äitiysloman jälkeen töihin tyytyväisenä muutaman kuukauden kokemukseen kotiäitiydestä.

Olen edelleenkin tyytyväinen ja motivoitunut kotiäiti, vaikka sivussa puuhaankin projektiani. Työtä riittää, jos seuraa ranskalaisten lapsiin erikoistuneiden ammattilaisten neuvoja. Tärkeimmäksi tehtäväksi äideille annetaan lapsen elämysten rikastuttaminen, lapselle herättelevien kokemuksien tuottaminen. Ideoita tähän « herättelyyn » tulee joka puolelta, niin kerhon perehtyneeltä henkilökunnalta, tarhatädeiltä, sukulaisilta ja kirjoista. Tähän lasten aistien ja kokemusten rikastuttamiseen kuuluu mitä erilaisempia elämyksiä märän ruohon tuntemisesta, vesihyrrän toiminnan tutustumiseen, muovailuvahan muotoiluun tai erilaisten pintojen kosketteluun.

Yksi erityisen tärkeä rikastuttaja on ruokailu, nautiskelu ja ruokakulttuuriin opettaminen. Olen hypännyt mukaan tähän lasten gastronomiakoulutukseen ja se on aika hauskaakin. Aloitin ruokiin totuttelun jo varhain pikkuvauvan kanssa. Haistelimme usein erilaisia ruokia, mausteita ja yrttejä, joskus ne saivat nenän ryttyyn ja toisinaan ne houkuttelivat nuuskuttamaan vielä tarkemmin. Kiinteiden ruokien astuessa kuvioihin, marssimme torille ja aloitimme sosereseptien kehittelyn. Pian laitoin joukkoon milloin mitäkin maustekaappimme pursuavasta valikoimasta ja nuolin näppejäni kun sosetta ei riittänytkään omalle lautaselleni.

Nyt mössöt ovat jo takanapäin ja pojastamme on kasvamassa kunnon herkkusuu. Jos ruokaan lataa niin paljon positiivista energiaa ja uskoa sen nautinnollisuudesta kuin Ranskassa monesti tehdään, on sen sanoman tartuttava myös lapsiin. Jos lähtee siitä periaatteesta että lapsikaan ei syö kasvaakseen vain nauttiakseen ruokailusta  ja tarjoiltava ruoka on sen mukaista, niin ei kait lapsi voi kuin kasvaa kunnioittamaan hyvää ruokaa.

Lisäksi hitaasti syöminen aikuisten kanssa opettaa kärsivällisyyttä. Kun ruoan jälkeen pitää odottaa hetki ennen kuin juusto saapuu leivän seuraksi ja kun juuston jälkeen vielä pitää odottaa, että tuore hedelmä kuoritaan jälkiruoaksi, on lapsen maltettava odottaa.  

Tämä nykyaikainen nuori nainen siis jatkaa täällä hellan ääressä hääräilyä ja jopa miettii miten onnellien on kun voi hypätä hetkeksi pois työelämästä ja tutustua myös toisenlaisen elämän haasteisiin, tavoitteisiin ja palkintoihin.

Löytääkö helmeni uudet omistajansa?

Viimeisien kuukausien aikana olen kehitellyt ja pohtinut, mikä olisi kaikkein paras tapa tuoda Suomeen pieni pala Ranskaa, jotain erilaista, pohjoismaalaisesta valtamuodista poikkeavaa. Oman yrityksen perustaminen, edes perustamisen harkitseminen ja markkinatutkimuksen tekeminen on kova työ ja siksi uskon motivaation olevan välttämätöntä onnistuakseen. Motivoituakseni tarvitsen idean, johon oikeasti uskon ja jonka haluan vilpittömästi jakaa muiden ihmisten kanssa.

Opintoni muodin alalla ja yli kymmenen vuoden kokemus myynnistä, erityisesti viimeisen 8 vuoden kokemus laadukkaiden jopa luksusmerkkien edustamisesta, ohjasi minut luonnollisesti laadukkaiden vaatteiden pariin. Lapsen saaminen sai minut hyppäämään lastentuotteiden maailmaan ja  ranskalaisten tuotteiden ei ollut vaikea saada minua ihastumaan niihin.

Toiveeni olisi tutustuttaa suomalaiset arvostettuihin lastenvaatemerkkeihin, jotka edustavat tyyliltään Keski-Eurooppalaista hillittyä tyylikkyyttä, klassisia monikäyttöisiä vaatteita ja laadukkuutta.  Havaintojeni mukaan Suomessa lastenvaatemuoti on kovin erilaista kuin Keski-Euroopassa. Se on tyyliltään retroa, värikkäitä printtejä, reippaan graafista, rentoa ja leikkisää. Siinä tyylissä ei ole mitään vikaa ja on hienoa miten vaatteiden mukavuuteen kiinitetään huomiota. Lasten tärkein työ on leikki ja vaatteiden tulee mahdollistaa liikkumaan opettelu, hassuttelu ja rento oleskelu. Kaiken käytännöllisen ja  reippaan mukavuuden lomasta olen kuitenkin kuullut apua-huutoja. Kaikkien silmää pohjoismaalainen lastenmuoti ei vain miellytä tai ainakin olisi kaipuu vaihteluun silloin tällöin.

Projektini etsii vielä muotoaan ja konkreettisiin tuloksiin menee vielä hetki. Omat sormeni syyhyää, olisi ihana ottaa jättiaskelia eteenpäin ja saada tuntumaa todellisesta kysynnästä eikä ihanteellisen vaatekaapin haaveesta, joka ei vastaa lopullista ostokäyttäytymistä.

Päätin tehdä pienen testin. Lähdin kohdeasiakasryhmäni puolesta pienelle shoppailureissulle. Ostin arvostamiani ja hyviksi koettuja Jacadin talvivaatteita ja ajattelin esitellä ne teille ja ystävillenne, jotka voisivat olla niistä kiinostuneita. Tässä ostoskierrokseni antia, pieniä helmiä, katsotaan löytyykö niille Suomesta uusia omistajia. Tietenkin kaikki muukin palaute on tervetullutta. Kiinostuneet, ottakaa suoraan yhteyttä minuun osoitteeseen saarikkoliisa @ hotmail . com

 

Jacadin beige neule. Koko 2 vuotta 88cm, koostumus 80% villa 20 % polyamidia. Ei ole koskaan kättetty. Vuoden 2013-2014 mallistosta. Hinta 60 € + postituskulut

 

 

Jacadin hurmaava vuorellinen pikkutytön hame. Hame on kietaisumalli, joka kiinitetään neppareilla ja soljilla.Materiaali villasekoite. Koko 4 vuotta / 104 cm. Vuoden 2013-2014 mallistosta, täysin käyttämätön. Hinta 50 € + postituskulut

 

Jacadin tyylikäs villasekoiteneule 2 vuotiaalle (koko 88 cm). Sesonko talvi 2013-2014, aivan uusi, käyttämätön. Hinta 65 € + postituskulut 

 

 Jacadin kauluspaita pienelle herrasmiehelle. Koko 2 vuotta /88 cm. Materiaali puuvillaa, kaulus tummansinistä vakosamettia. Talven 2013-2014 talvimalistosta, täysin käyttämätön.

Hinta 45 € + postituskulut

Jacadin ihastuttava tyttöjen tikkitakki kevääseen. Koko 3-vuotta / 96 cm. Talven 2013-2014 mallistosta, käyttämätön. Kauluksen vuoressa piilotettava huppu sadepäivän varalle.

Hinta 60€ + postituskulut

Jacadin yksinkertainen tyttöjen mekko 10-vuotiaalle (koko 140 cm). Materiaalilta ihan pehmeää angora, villa, puuvilla sekoite +hieman viskoosia ja nylonia. Hinta 50 € + postituskulut

 

Jacadin ihana toppaliivi 3-vuotiaalle pojalle (koko 96cm). Ihanan lämmin ja tyylikäs asu neuleen seuraksi keväällä. Hinta 80 € + postikulut.

Omaperäinen idea

Onpas kaunis talvinen sunnuntai-iltapäivä. Eikös olisi idyllistä mennä Pariisin kaupungintalolle luistelemaan ? Hei huomenna olisi valtion rakennusten avoimet ovet. Eikös olisi mielenkiintoista kurkata presidentinlinnaan ? Muuten pitäiskö nauttia Pariisin kulttuuritarjonnasta ja mennä paljon mainostetun muotisuunittelijan valokuvanäyttelyyn ?

Pariisi on hyviä ideoita tulvillaan ja tekemistä ja tapahtumia riittää. Mutta tuntuu, että elän liian usein jonkunlaisessa telepatia-suhteessa kaikkien muiden pariisilaisten kanssa. He ovat saaneet kanssani aina saman inspiraationvälähdyksen aamulla herätessään.

Yleensä pursuava uteliaisuuteni ja intoni nauttia Pariisin kulttuurin rikkaudesta laskee kuin lehmän häntä siinä vaiheessa, kun näen museon edessä jonottavan ihmismäärän tai kun presidentinlinnan tutustumiskäynnillä kerrotaan olevan aamupäivällä jo kuuden tunnin jono. Kesällä siis kannattaisi mennä piknikille toukokuisena arkipäivänä kun on puolipilvistä ja sääennuste pitää vesikuuroja mahdollisina.

Opin polku kunnon pariisilaiseksi on ollut siis välillä kivikkoinen tie. Olen opetellut ennakoimista ja ihmismassan sietämistä. Sunnuntai-iltapäivät ei ole ainoa asia, jossa olen samalla aallonpituudella pariisilaisten kanssa. Pystyn saamaan yhteyden jopa valtaosaan ranskalaisista ja valtavaan joukkoon ulkomaalaisia sukeltaessani haaveilemaan lomista. Lomat tietenkin aikataulutan sopimaan kaikkien muidenkin ranskalaisten loma-aikoihin, kesäkuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin, silloin kun on takuuvarmasti upeimmat säät.

Taas kerran onnistuin siinä, sain todennäköisesti vuosikymmenen omaperäisimmän lomaidean. Pienet hehkulamput syttyvät pääni päälle yksi toisensa jälkeen. Idyllinen talo jostain Etelä-Ranskasta. Mielellään uima-altaalla. Tarpeeksi iso, jotta mukaan voi kutsua koko suuren perheen.  Ai niin, lentokentän läheisyydestä, jotta Suomesta ei ole liian pitkä aika matkustaa. Lähellä merta, näköalalla, omassa rauhassa, mutta mielellään aika kaupungin keskustassa, ai niin, ja mielellään tietenkin kohtuullisella budjetilla. Olen luova ihminen, taidokas haaveilija elämän herkkusuu.

Istahdan tietokoneeni ääreen ja hetken sormieni sauhuttua näppäimistöllä tunnen miten niille lyödään jämäkkä isku kaksi päivää kuivuneella koppurapatongila. Olkapäälle istahtaa pieni nenäkäs baskeripäinen herra, joka haukkaa kuivaa patonkiansa. Hän pudistelee päätään pettyneenä  muistuttaen minua koppavasti siitä, miten taas kerran olen onnistunut saamaan saman idean unelmalomasta kuin kaikki muutkin.

Hieman lannistuneena puhallan näppejäni, haen tunnollisen suomalaisen sisuni avukseni ja jatkan etsintöjäni ja vertailujani  pitäen itsepäisesti unelmistani kiinni. Täytyyhän jokaisessa jonossa olla ensimmäinen onnekas, joka pääsee sisään välttäen mahdollisesti kuuden tunnin jonotuksen tai kannoilla kääntymisen ja luovuttamisen katkeruuden.

Pidän peukkuni terävästi pystyssä ja muilla sormilla naputan uhmakkaasti koko Rivieran vuokrattavat loma-asunnut läpi. Ja sitten, TÄRPPI ! Aika pysähtyy hetkeksi, vajoan taas unelmoimaan pursuavasta perheidyllistä ja kesälomasta täydellisessä ympäristössä. Sitten kaikki kiihtyy. On toimittava, jotta voin kerrankin olla jonon ensimmäinen onnekas ! Hoidamme ennakkovarauksen, liput Suomesta, liput Pariisista, aloitamme ohjelman suunittelun, kollektiivisen unelmoinnin, neuvottelut ja viestinnän ristiin rastiin. Tohinan rauhoituttua hengästyneenä ja onnellisena  käännän katseeni ensin toiselle olalleni. Näytän kieltä koppavalle patonginnakertajalle, joka ei uskonut minun oppivani koskaan ennakoivaksi pariisittareksi. Sitten käännän katseeni toiselle olalleni ja nostan pienen sisu-herran ilmaan onnitellen taas kerran hänen sinnikkyyttänsä ja tahtoansa. Nyt on lupa keskittyä hetken peukaloiden pyörittämiseen ja tulevasta lomasta haaveiluun.

Askel eteenpäin pariisitar-koulussani : tartu tärppiin ja pistä tohinaksi ! Se palkitaan.